Janne Petteri Ahonen, syntynyt toukokuun 11. päivä, on lahtelainen mäkihyppääjä. Janne on Lahden Hiihtoseuran kasvatti ja edustaa edelleen Lahden hiihtoseuraa. Hänen valmentajinaan ovat toimineet Jari Larinto sekä Jannen veli Pasi Ahonen.
Ahonen on voittanut henkilökohtaisen kilpailun maailmanmestaruuden kahdesti, Trondheimissa Norjassa vuonna 1997 ja Oberstdorfissa Saksassa vuonna 2005. Ahosen ansioluetteloon sisältyy lisäksi lukuisia hopeamitaleja MM-tasolla niin lentomäessä, suurmäessä kuin normaalimäessäkin. Hän on myös voittanut mäkihypyn maailmancupin vuosina 2003 – 2004 sekä 2004 – 2005.
Janne Ahonen on lisäksi ainoa mäkihyppääjä, joka on voittanut tunnetun Keski-Euroopan mäkiviikon peräti viisi kertaa. Joukkuekilpailuissakin on kantautunut kotiin kolme MM-mitalia. Ainoa arvokisamitali, joka mieheltä puuttuu, on olympiamitali. Ahonen on saavutanut urallaan yhtä jos toistakin, joten ei häntä suotta ole listattu Suomen menestyksekkäimmistä mäkihyppääjistä kertovaan artikkeliimme.
Useita uran lopettamisia
Janne Ahonen on ilmoittanut jo kahdesti lopettavansa kilpailu-uransa mäkihyppääjänä. Kesällä 2008 hän ilmoitti lopettavansa lajin, mutta tuli toisiin ajatuksiin ja kertoi jatkavansa uraansa maaliskuussa 2009. Hän jatkoi kilpailemista kaudet 2009 – 2010 sekä 2010 – 2011, jolloin hän sanoi Oslossa pohjoismaisten hiihtolajien maailmanmestaruuskisoissa maaliskuussa lopettavansa kilpailemisen kauden päättyessä.
Veri vetää kuitenkin tätä suuren kilpailuvietin omaavaa huippuhyppääjää jatkamaan uraansa lopettamisilmoituksista huolimatta. Hänet on myös nimetty Suomen mäkihyppymaajoukkueeseen vuosille 2017 – 2018. Viimemainittu vuosi on jälleen talvilajien olympiavuosi ja tilaisuus Ahoselle napata puuttuva kulta kotiin.
Mitaleita ja voittoja uran alusta asti
Uransa alkuaikoina, ennen osallistumista aikuisten MM-kilpailuihin, hän voitti MM- kultaa nuorten kisoissa vuonna 1993. Seuraavana vuonna hän osallistui Falunissa aikuisten MM-kilpailuihin vain 15 vuoden iässä.
Kaudella 1994 – 1995 Janne Ahonen voitti dramaattisesti perinteisen Garmisch – Partenkirchenin uudenvuoden päivän mäkikilpailun. Tässä kilpailussa hänen ensimmäinen hyppynsä kantoi vain 78 metriä, mutta vauhtimäen ladulle pudonneen lumen tähden Suomen tekemän protestin mentyä läpi, hän sai mahdollisuuden uusia hyppynsä, jolloin hän hyppäsi mäkiennätyksen eli 114 metriä! Toisellakin kierroksella hyppyyn kertyi pituutta 112 metriä ja tämä riitti voittoon.
Trondheimissa Norjassa Ahonen voitti sitten ensimmäisen maailmanmestaruustittelin, kun hän nousi ensimmäisen kierroksen sijalta kahdeksan kilpailun yllätysvoittajaksi. Tämä tapahtui vuonna 1997. Henkilökohtaisen mitalin lisäksi kultainen mitali heltisi myös joukkuekilpailuissa. Seuraavana vuonna Naganon Olympialaisissa oli kuitenkin jälleen tyytyminen neljänteen sijaan.
Huonosti Ahosella ei suinkaan ole mennyt. Kausi 1998 – 1999 toivat Ahoselle ensimmäisen Keski-Euroopan mäkiviikkojen voiton ja samana kautena hän sijoittui toiseksi maailman cupissa. Vuonna 2000 palkintopallisijoja kertyi peräti 16 kappaletta. Vasta kausi 2001–2002 alkoi Ahosen kannalta varsin surkeasti, kun alaselän vamma aiheutti tekniikkavirheen hänen hyppyihinsä. Vuonna 2003 tekniikkavirheestä oli päästy eroon ja tuloksena oli taas joukkuemäen kultamitali Val Di Fiemmessä järjestetyissä MM- kisoissa. Keski-Euroopan mäkiviikon voitto heltisi hänelle myös toistamiseen.
Erinomaiset kaudet 2004 – 2008 sairastelusta huolimatta
Vuosi 2004 toi tullessaan maailmancup -voiton ja kausi 2004 – 2005 oli muutenkin erinomainen Janne Ahoselle. Hän voitti kaikkiaan 12 maailman cupin osakilpailua, johon ei ollut pystynyt kukaan muu ennen Jannea. Mäkikotka voitti myös kuusi perättäistä osakilpailua, ennätys sekin. Keski-Euroopan mäkiviikon voitto kolmatta kertaa kirjattiin myös hänen ansiolistalleen.
Sairastelusta ja murtuneesta kylkiluusta huolimatta Ahonen voitti Oberstdorfissa MM-kisoissa toisen kerran maailman mestaruuden. Hän hyppäsi Willingenissä niin sanotun haamuhypyn, eli 152 metriä, joka on suurmäessä pisin koskaan hypätty hyppy. Kausi päättyi Planicassa, jossa Janne Ahonen hyppäsi 240 metrin hypyn, mutta kaatui ja mursi kaatuessaan häntäluunsa.
Kaudella 2005 – 2006 hän sijoittui maailman cupissa toiseksi, mutta loppukausi oli hänelle vaikea Torinon Olympialaisten huonojen sijoitusten jälkeen. Kaudella 2006 – 2007 epäonni jatkui ja hän jäi ilman palkintopistesijoituksia maailman cupissa. Myöhemmin 2007 – 2008 hän voitti jälleen Keski-Euroopan mäkiviikon viidennen kerran.
Suomen mestaruuden Ahonen on pokannut 12 kertaa. Mäkiennätyksiä hän pitää edelleen nimissään Willingenissä, Saksassa, jossa hypyn pituus oli 152 metriä, vuodelta 2005. Ennätyksiä on tahkottu myös Engelbergissä Sveitsissä, jossa vuonna 2004 hyppy kantoi 141 metriä, Tshekin Liberecessä 139 metrin hypyllä vuodelta 2004 ja Tsekin Harracovissa vuonna 2004 hypätyllä 145,5 metrin hypyllä.
Vielä mainittakoon, että jo varttuneesta iästä huolimatta Ahonen saavutti 2017 hopeaa Lahdessa järjestetyissä kesä SM – kisoista. Ehkäpä tämä lupaa hyvää seuraavia Pyeongchangissa järjestettäviä talvilajien Olympia -kisoja ajatellen. Kenties sieltä hänellä on tuliaisinaan se kaivattu Olympiamitali.
Kiihdytysajoa ja ompelukoneen surinaa
Mäkihypyn lisäksi Janne Ahonen harrastaa Drag Racingia, jossa hänellä on oma talli nimeltään ART – Racing, eli Ahonen Racing Team. Menestystä ajoissa on tullut jonkin verran, sillä hän sijoittui EM-kisoissa viidenneksi vuonna 2010. Vuosina 2004, 2005 ja 2006 Ahonen oli Pohjoismaiden mestari, kuin myös Suomenmestari 2004 ja Ruotsin mestari vuosina 2005 ja 2006. Vuonna 2006 hän ajoi myös luokassaan Euroopan ennätysajan 6, 985 sekuntia ja 307 kilometriä tunnissa.
Yksityiselämässä Jannella on vaimo Tiia, jonka kanssa hän avioitui vuonna 2004, ja kaksi poikaa, joista vanhempi, vuonna 2001 syntynyt Mico on isänsä valmennuksessa mäkihypyssä. Ahonen on myös erittäin taitava käsistään ja ompelee pajassaan hiihtopukuja. Hiihtoliitto on hänen pääasiakkaansa ja Ahosen tekemiä pukuja käyttivät muiden muassa Matti Hautamäki sekä Janne Happonen. Mäkikotka sanoo, että kun hän lopettaa hyppäämisen, pukujen valmistuksesta tulee hänen leipätyönsä.