Myös Pohjoismaiseksi yhdistetyksi tai yhdistetyksi hiihdoksi kutsuttu yhdistetty on talviurheilulaji, jossa yhdistyvät maastohiihto sekä mäkihyppy. Yhdistetystä on olemassa monia erilaisia muotoja, joista nykyisin suosituin ovat normaalikilpailut, joissa yhden hyppykierroksen jälkeen hiihdetään ladulla.
Parhaat pisteet hypyssä saanut lähtee ensimmäisenä ladulle, toiseksi parhaat toisena ja niin edelleen. Normaalikilpailutyyliä käytetään nykyisin kaikissa arvokisoissa ja maailmancup-tason kilpailuissa. Tyylin keksijänä pidetään Gunder Gunderseniä, jonka mukaan kilpailumuoto on nimetty Gundersen-menetelmäksi.
Yhdistettyä valvoo kansainvälinen kattojärjestö FIS. Yhdistetty on olympialaisissa pelkästään miestenlaji, ja ainoa sellainen. Naisharrastajia lajilla on vain muutamia eivätkä he ainakaan toistaiseksi ole yltäneet olympialukemiin.
Yhdistetyn historiaa
Maastohiihdossa on kisattu jo pitkään, 1700-luvulta lähtien. Ensimmäinen merkittäväksi kutsuttava yhdistetyn kilpailu järjestettiin Oslossa Holmenkollenin kisoissa vuonna 1892. Mäkihyppy vapautui yhdistetystä omaksi lajikseen vasta vuonna 1933, jota ennen se oli osa yhdistettyä. Lajina yhdistetty on ollut mukana olympialaisissa jo vuodesta 1925, jolloin olympialaiset järjestettiin Johannisbadissa.
Vuoteen 1948 asti yhdistetyssä kisattiin ensin hiihto-osuus ja vasta sen jälkeen mäkihyppy. Nykyiseen mäkihyppy ensin ja hiihto vasta jälkeen -järjestelyyn päädyttiin vasta vuoden 1952 olympialaisissa. Ensimmäisen kerran oman tapahtumansa yhdistetty sai talviolympialaisissa vuonna 1956. Vuosina 1956-1992 mäkihyppyosuudessa hypättiin kolme kierrosta, joista vain kaksi parasta laskettiin mukaan pisteisiin ja kolmas pudotettiin pois. Gundersen-menetelmään siirryttiin vuoden 1988 olympialaisissa.
Vuoden 1988 olympialaisissa otettiin käyttöön myös kolmihenkinen ryhmähiihto, jolloin matkaa oli 3 kertaa 10 kilometriä. Kymmenen vuotta myöhemmin vuonna 1998 siirryttiin nelihenkisiin joukkueisiin, jolloin matkan pituus oli 4 kertaa 5 kilometriä, joka helpotti huomattavasti yksittäisen hiihtäjän urakkaa. Sprinttikilpailu otettiin mukaan vuoden 2002 olympialaisissa. Vuonna 2010 henkilökohtaisissa kilpailuissa hypättiin ensikertaa erikseen normaalimäessä sekä suurmäessä yhden kierroksen verran.
Erilaisia kilpailumuotoja
Kaiken kaikkiaan kilpailumuotoja on 8, joista viisi on henkilökohtaisia kilpailuita ja kolme joukkuepohjaisia. Arvokisoissa on tähän mennessä käytetty viittä eri tapaa. Nykyisin yleisin metodi on normaalikilpailu, mutta myös kaksi henkilökohtaista ja kaksi joukkuekilpailumuotoa ovat olleet mukana.
Normaalikilpailu henkilökohtaisena kisana on yhdistetyn hiihdon alkuperäisin muoto, vaikkakin nykypäivinä osuuksien järjestys on muuttunut alkuperäisestä. Alun perin niin hiihto- ja mäkiosuus sisältyi 18-kilometrin hiihtokilpailuun ja hiihto-osuus suoritettiin ensin. Mäkiosuudessa tehtiin kolme kierrosta, joista kaksi parempaa kierrosta otettiin mukaan pistelaskuun. Ensikertaa Gundersenin-menetelmään, jossa hiihto-osuudelle lähdetään pistejärjestyksessä aikaeroin kahden normaalimäkikierroksen jälkeen.
Nykyisin hiihtomatka on pudonnut 10 kilometriin ja mäessä kisataan kaksi kierrosta, yksi normaalimäessä ja toinen suurmäessä. Sakkokierroskilpailu on niin ikään uusi käytäntö, jossa kilpailijalle lankeaa 150 metrin sakkokierros. Ensiksi kilpailijat hyppäävät mäkiosuuden, jonka pituus kertoo sakkokierrosten määrän hiihto-osuudella. Pisimmälle mäen 3-5 sektorista hypänneet eivät saa sakkokierroksia, mutta sektoreille hypänneet saavat kierroksia sektoreiden mukaisesti.
Tavanomaisesti mitä lyhyemmälle hyppää, sen pidemmälle on hiihdettävä. Jos kilpailijalle kertyy lyhyen hypyn seurauksena kuusi tai useampi sakkokierros, ei hän pääse hiihto-osuuteen laisinkaan. Tyyli tai tuuli ei voi vaikuttaa sakkokierrosten määrään hyvittämällä huonoa hyppyä. Kaikki paitsi mäkiosuuden voittaja lähtevät hiihto-osuudelle samaan aikaan – voittaja kymmenen metriä ja sekuntia ennemmin. Kilpailijat saavat itse valita, missä kohti 2,5 kilometrin mittaisella matkalla hän kiertää sakkokierrokset.
Parisprintti on kaksinkäytävä joukkuekilpailu. Mäkiosuuden jälkeen käytävän sprintin hiihto-osuus on 15 kilometriä, joka koostuu kymmenestä 1500 metrin lenkistä. Kaksihenkisen joukkueen jäsenet läksivät lenkeille vuoronperään, jolloin yhtä hiihtäjää kohti jää 7,5 kilometriä ja viisi kierrosta yhteensä.
Joukkuekilpailussa kisataan mäkiosuus ja 4 kertaa 5 kilometrin viestihiihto. Käytössä on Gundersen-menetelmä.
Entiset kilpailukäytännöt
Ennen käytettiin hieman erilaisia käytäntöjä kisoissa. Sprinttikisat olivat kuin normaalikisat, mutta paljon lyhyemmät. Suurmäessä hypättävän yhden kierroksen jälkeen yksittäinen hiihtäjä hiihti 7,5 kilometriä hiihto-osuudessa. Sprintti poistui kisoista vuosien 2007-2008 kauden jälkeen.
Hieman ennen sprintin poistumista ohjelmaan tuli hurrikaanisprintti vuosina 2004-2005, jossa hypätään ensin mäkeä ja lähdetään saman tien ladulle. Parhaiten hypänneelle matkaa hiihtoon tulee 7,5 kilometriä, mutta lyhyemmälle hypänneelle paljon enemmän, sillä voittajalle hävinneet joutuvat hyvittämään hiihdossa sen, minkä ovat voittajalle hävinneet. Nykyään hurrikaanisprinttiä ei enää käytetä maailmancup-kisoissa.
Yleislähtö on henkilökohtainen kilpailu, jossa ensin kisataan yleislähtönä kisattava hiihto-osuus ja sitten kaksi hyppykierrosta, joilla ei ole tyylituomareita. Hiihto-osuudessa ensimmäiseksi tullut saa 120 pistettä. Ensimmäiselle hyppykierrokselle pääsevät kaikki, mutta toiselle kierrokselle vain 30 parhaat pisteet saanutta maasto- sekä hyppyosuudessa yhteensä.
Joukkueyhteiskilpailuissa käytetään yhteislähtöä. Kisat koostuvat neljästä viiden kilometrin viestihiihdosta ja kahden kierroksen mäkihyppyosuudesta. Nelihenkisessä joukkueessa hiihto-osuuden voittaja saa 400 pistettä ja kolmihenkisessä 300. Mäkiosuudella ei lasketa tyylipisteitä.
Parhaiten yhdistetyssä menestyneet maat
Kaikkien aikojen menestynein maa yhdistetyssä on Norja. Kaikissa talviolympialaisissa vuoteen 1936 saakka norjalaiset olivat kaikilla kolmella palkintosijalla jokaisissa kisoissa. Suomalaiset nousivat huippupisteille vuonna 1948, kun Heikki Hasu ja Martti Huhtala ottivat kisoissa kaksinkertaisen voiton Suomelle. Muita menestyneitä maissa yhdistetyssä ovat Saksa, Japani ja Itävalta.